Wednesday, July 12, 2017

Laillisen ja laittoman psykedeeliavusteisen terapian äärellä

Rolling Stone -lehdessä julkaistu, psykedeeliavusteista terapiaa perinpohjaisesti käsittelevä artikkeli The Psychedelic Miracle nivoo yhteen sekä asiantuntijahaastatteluja että kirjoittajan koskettavaa kuvausta omasta prosessistaan, jossa hän haki itsemurhan partaalle ajaneisiin traumoihinsa apua psykedeelejä laittomasti hyödyntäneistä terapiasessioista. Tekstissä haastatellaan sekä laillista tieteellistä tutkimusta tekeviä tutkijoita että psykedeelejä ilman laillista lupaa terapiatyössä hyödyntäviä, joista monet ovat mielenterveysalan ammattilaisia, joiden lisäksi ääneen pääsee muutamia muitakin aihepiiristä kiinnostuneita. Tämä teksti tiivistää joitakin artikkelin käsittelemiä aiheita.



Yksi psykedeelien kieltämiseen 60-luvulla johtaneisista tekijöistä oli pelko siitä, että niiden käyttö edistäisi yhteiskunnan hyvien, vaalimisen arvoisten asioiden romahtamista. Nyttemmin, kun psykedeelejä ja niiden käytön optimaalisia olosuhteita aletaan ymmärtää paremmin, niistä saattaakin päinvastoin olla muodostumassa tärkeitä apuvälineitä niin yksilölliseen kuin yhteiskunnalliseenkin eheytymiseen: psykedeelit enää ole mitenkään leimallisesti vastakulttuuri-ilmiö, vaan koko yhteiskunnallemme tarjoutuva tehokas työkalu, joka voi auttaa vastuullisemman, vakaamman, terveemmän ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa.
Artikkelin mukaan yksin Yhdysvalloissa on jo satoja psykedeeliavusteista terapiaa laittomasti tarjoavia ihmisiä, joista monet toimivat päivätyökseen psykiatrian, psykologian, erilaisten terapiamuotojen tai muun hoitotyön aloilla. He asettavat uransa, maineensa ja vapautensa vaakalaudalle, koska kohtaavat jatkuvasti työssään ihmisiä, jotka voivat pahoin, ja joista moni päätyy lopulta tekemään itsemurhan koska eivät löydä ahdinkoonsa muuta ratkaisua. Monilla potilaista ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa sitä, että psykedeeliavusteista terapiaa tarjoutuisi heille laillisesti. Ammattilaisten näkökulmasta Hippokrateen valan noudattaminen ei välttämättä aina käy yksiin sen kanssa, mitä laki sanoo.

Samaan aikaan jatkuu psykedeelien valtavirtaistunut tieteellinen tutkimustyö, jota tehdään yhä useammissa tutkimusyliopistoissa ympäri maailman. Tutkimustietoa karttuu niin psykedeelien terapeuttisesta potentiaalista, vaikutusmekanismeista kuin hyvistä käytännöistä optimaalisten tulosten tavoittamiseksikin. Laillista tutkimusta tekevät painottavat, etteivät tee eivätkä voi tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka tekevät psykedeeliavusteista terapiaa ilman laillista valtuutusta, mutta jotkut heistäkin ilmaisevat silti kunnioittavansa kollegoidensa rohkeutta, ja harmittelevat sitä, etteivät nämä työnsä laittomuudesta johtuen pääse avoimesti jakamaan työnsä kartuttamaa tietämystään. (Tähän liittyen voi suositella sveitsiläisen psykoterapeutti Friederike Meckel-Fischerin parin vuoden takaista teosta Therapy with Substance, jonka Fischer kirjoitti jäätyään kiinni vuosikymmenen ajan laittomasti vetämistään psykedeeliterapiasessioista.)

Haastatellut asiantuntijat muistuttavat, ettei kukaan lupaa psykedeeliavusteisen terapian olevan kivutonta: psykedeelit eivät tee terapiatyöstä helppoa, vaan parhaimmillaankin tekevät sen mahdollisemmaksi. Vaikka monet poistuvatkin sessioista uudistuneina ja elämänsä tosiasioita aiempaa syvemmin hyväksyen, on syytä tiedostaa, että psykedeelien vaikutuksiin liittyy usein voimakkaita pelkoja ja muita vaikeita tunnetiloja sekä kokemuksia oman elämän ja minäkuvan pirstaloitumisesta. Oikein tuettuna tällainen prosessi voi olla itsetuntemusta ja hyvinvointia lisäävä, mutta huonoissa olosuhteissa myös traumatisoiva. Kokemuksen puitteisiin ja jälki-integraatioon on kiinnitettävä huomiota – jo sessioita valmisteltaessa. Artikkelin kirjoittaja kuvaa elävästi oman MDMA-kokemuksensa jälkityöstön raastavuutta, ja kertoo jälkivaikutusten rajuuden tulleen hänen sessionsa pitäneelle underground-terapeutillekin yllätyksenä. Laillista psykedeeliterapiatyötä tekevät kertovat vastaavia ongelmia kohdanneiden ottavan heihin toisinaan yhteyttä apua hakeakseen, mikä kuvaa selkeää tarvetta kartuttaa psykedeelien vaikutusta koskevaa ymmärrystä, ja tuoda saataville esimerkiksi sellaisia matalan kynnyksen palveluita, joiden avulla ihmiset voivat saada tarpeellista tukea kokemustensa käsittelyyn.

Sen lisäksi, että maanalaisen terapian sessioihin osallistuville ei aina ole tarjolla riittävää jälkitukea, laittomuuteen liittyy muitakin ongelmia: Ilman laillisia kanavia monilla ei myöskään ole valinnanvaraa sen suhteen, kenen kanssa sessioitaan toteuttavat, kun jo yhdenkin tällaista palvelua tarjoavan löytäminen voi olla vaivalloisen etsinnän takana. Siinä missä monissa psykedeelejä perinteisesti hyödyntäneissä kulttuureissa tukena on koko muu yhteisö, omasta kulttuuristamme toistaiseksi puuttuu tällaisen mahdollistava, laajalle levinnyt ymmärrys psykedeelien vaikutuksista. Rahan avulla varakkaammat voivat varmistaa saavansa jälkityöstöön apua, mutta monilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa tai tarvittavia sosiaalisia verkostoja. Tässä vaiheessa kokonaisvaltaista psykedeeliterapiaa on siis helpoimmin tarjolla taloudellisesti ja sosiaalisesti etuoikeutetulle väestönosalle.

Tekstissä haastatellaan myös Piilaaksossa työskenteleviä, jotka puhuvat psykedeelien vaikutuksesta monien bisnesmaailmassa toimivien elämään ja katsomuksiin: monet ovat alkaneet ilmentää toiminnassaan ja valinnoissaan psykedeelikokemustensa tukemaa ymmärrystä siitä, että ihmislaji toimii osana elollista systeemiä, jonka asettamat rajoitukset ja reunaehdot on otettava huomioon ihmisen toiminassa. Yksi haastatelluista kuvaa psykedeelien avaavan "uudenlaisia kognitiivisia moodeja", ja kertoo myös suunnitelleensa kaapistatulovideokampanjaa, jossa eri alojen innovaattorit kertoisivat avoimesti psykedeelien vaikutuksista omaan työhönsä.

Teksti luonnostelee hitusen myös kieltolainjälkeistä maailmaa, jossa psykedeelejä olisi tarjolla laillisesti ja tarkoin säänneltynä. Myös sääntelyyn liittyy merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemista ei voi pitää läpihuutojuttuna. On ilmaistu huolta siitä, että medikalisaatio saattaa johtaa liian tiukkaan rajaukseen sen suhteen, ketkä psykedeelejä voivat käyttää ja missä olosuhteissa, tai toisaalta myös psykedeelien liian huolettomaan tyrkyttämiseen. Niinikään uhkana on, että laillisen saatavuuden myötä alettaisiin tarjota halpaan hintaan matalatasoisia palveluita kokemattomien tekijöiden toimesta. Koska psykedeelien käyttöön liittyy riskejä, on pohdittava tosissaan kysymystä siitä, miten mahdollisimman tehokkaasti edistää laajamittaista tietämystä niistä lähestymistavoista, jotka mahdollistavat psykedeelien käytön tavalla, joka on kestävää ja niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin hyvinvointia lisäävää.

Kiinnostavia näkökulmia aihepiirin ympärillä riittää. Tämä teksti oli vain pintapuolinen kuvaus Rolling Stonen monipuolisesta ja ehdottomasti lukemisen arvoisesta artikkelista. Psykedeliö suosittelee.

Thursday, June 22, 2017

Psykedeelinkkejä, osa 2

Kuva: Vladimir Kush – Confessio

Uusi linkkivalikoima psykedeeleihin liittyvän kulttuurin, politiikan, aktivismin ja perinteiden alueilta:


Psykedeelien historiaa Ruotsissa käsittelevä artikkeli lähestyy aihepiiriä niin taiteen, tutkimuksen, musiikin kuin esoteriankin näkökulmasta. Erittäin mielenkiintoinen katsaus, jonka sisältö oli allekirjoittaneelle pääosin uutta. Kuinka moni tiesi, että ruotsalaisen talk show -ohjelman yleisöä on heitetty psilosybiinisienillä, tai että jazzmuusikko-psykologi Björn Netz teki Ruotsissa 60-luvulla LSD-tutkimusta armeijan palveluksessa?


Psykedeelitutkimusjärjestö MAPSin Kanadan jaoston johtaja Mark Haden puhuu Vancouver Real -podcastissa siitä, miten psykedeelejä on perinteisesti käytetty konteksteissa, joissa niiden vaikutukset ovat olleet prososiaalisia: Ne ovat auttaneet yhteisöjä, yksilöitä ja perheitä yhdistymään. Niillä on tuettu siirtymiä nuoruudesta aikuisuuteen, syksystä talveen, kuolemaa jne. Tarkoituksena on ollut tukea muutoksia ja yhdistää. 

Tätä toimintaa ovat johtaneet yhteisöjen vanhimmat ja se on ollut keskeinen osa yhteisön toimintaa. Haden puhuu myös siitä, kuinka psykedeelien voi tietyllä tapaa nähdä 60-luvulla liittyneen päinvastaiseen – ne edesauttoivat antisosiaalisia muutoksia, mitä voi pitää poikkeuksellisena vaikutuksena psykedeelien (tunnetussa) historiassa.


Kannabiksen laillistaneessa Koloradossa järjestetään itsetutkiskeluun painottuneita, ohjattuja kannabismatkoja. Voi aavistaa, että kannabikseen ja psykedeeleihin liittyvien stigmojen ja kieltojen poistuessa tällaisia palveluita tulee tarjolle enemmänkin. 


Pakistanilaisnainen tarjoaa äidilleen psilosybiinisieniä auttaakseen tätä käsittelemään miehensä kuolemaa. Sienet johtavat solmujen äärelle.


MAPSilla työskentelevä Natalie Ginsberg puhuu siitä, miten hän ja monet kollegansa ovat merkittävillä tavoilla etuoikeutettuja kyetessään puhumaan psykedeeleistä avoimesti ilman pelkoa lakiseuraamuksista, sekä pyrkimyksestä hyödyntää noita etuoikeuksia niiden auttamiseen, joilla vastaavaa etuoikeutta ei ole.


Nyrjäyttävää päivänjatkoa.



--–-- - - - - - --–--


Viesti Psykedeliön ylläpitäjältä:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää,
laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,
yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä 
joukkorahoituskampanjani kautta.
Lisätietoa tästä linkistä.

Kiitos!


--–-- - - - - - --–--

Sunday, March 19, 2017

Psykedeelinkkejä, osa 1



Täysimittaisten artikkelien kirjoittaminen vaatii paljon aikaa, eikä läheskään kaikista kiinnostavista aiheista ehdi tuottaa pitkiä tekstejä. Koska kuitenkin kahlaan läpi paljon blogin aihepiiriä käsittelevää aineistoa, ja olen jo jonkin aikaa kirjoittanut jakamisen arvoisista jutuista lyhyitä tiivistelmiä, olen päättänyt alkaa julkaista linkkiesittelyitä psykedeeliblogeissani.

Aion siis vastaisuudessa postata vastaavia koosteita sekä tähän blogiin että Psykedeliön Psykedeeliuutiset-sisarblogiin. Jakolinjahan on, että Psykedeeliuutiset käsittelee vain psykedeelitutkimusta koskevia aiheita, Psykedeliö taas kaikkea muuta psykedeeleihin liittyvää.


-~-


Tämänkertaiset linkit:

1.) How College 'Psychedelic Clubs' Are Changing the Conversation on Drugs (Leafly)

Yhdysvaltalaisten yliopistojen yhteydessä toimii oppilaiden organisoimia psykedeelikerhoja, joissa psykedeeleistä kiinnostuneet voivat jakaa informaatiota, tarkoituksena edistää vastuullisempaa käyttökulttuuria. Kerhot ovat tarjonneet myös tripsittausta ja aineanalyysipalvelua. Alun epäluulojen ylityttyä yhteisymmärrys kerhojen toiminnan tarpeellisuudesta on löytynyt myös koulujen henkilökunnan kanssa.


2.) Criminals and Researchers: Perspectives on the Necessity of Underground Research (The Nexian)

DMT Nexus -sivuston moderaattori ja The Nexian -lehden toimittaja David Nickles puhuu sen puolesta, että etenkin niin kauan kun psykedeelit on kielletty, on tarpeen virallisesti valtuutetun tutkimuksen rinnalla tarpeen tehdä myös maanalaista, virallisten toimintaverkostojen ulkopuolella tapahtuvaa tutkimusta. Keskeisinä syinä hän esittää, että ensinnäkään kaikilla aihepiiristä kiinnostuneilla ei ole mahdollisuutta päästä tutkimuksen vaatimalle akateemisen maailman tasolle, ja toisekseen, virallista rahoitusta myönnetään vain hyvin rajatulle määrälle mahdollisista tutkimusaiheista: suurta osaa kiinnostavista tutkimuskysymyksistä ei valtavirran tieteessä tulla rahoittamaan. Vaikka lähestymistavassa on nähtävissä myös ongelmia, on myös Nicklesin kantaa helppo ymmärtää.


3.) Psychiatric Power and Taboo in Modern Psychedelia (Reality Sandwich)

Edellisen artikkelin aihepiiriin kytkeytyvä teksti, jossa käsitellään psykedeelien "uuden tulemisen" yhteydessä voimakkaana ilmenevää taipumusta yrittää paketoida psykedeelien myönteiset vaikutukset pelkästään lääketieteen, kontrolloidun ja artikuloitavissa olevan alueelle. Vahva puolustuspuhe sen puolesta, että vaikka psykedeelikokemusten elementeistä voikin rakentaa kartastoja, eivät ne viime kädessä yksinkertaisesti tule koskaan mahtumaan minkään yksittäisen mallin sisään. Muistuttaa myös siitä, että vakuuttavasta uudesta tutkimusnäytöstä huolimatta suurin osa maailmanhistorian merkittävistä psykedeelikokemuksista on tapahtunut kliinisen kontekstin ulkopuolella.


4.) The Couples Using Magic Mushrooms as Relationship Therapy (VICE Broadly)

MAPS käynnistelee parhaillaan MDMA:ta hyödyntävää terapiatutkimusta, jossa hoidetaan pariskuntia, joista toisella on traumaperäinen stressihäiriö, PTSD. Tässä artikkelissa taas kuvataan pariskuntia, jotka käyttävät psilosybiinisieniä ihmissuhteensa syventämisen apuvälineinä. Ei erityisen syvälle pureutuva teksti, mutta kiintoisa aihe.


5.) In Sweden, Europe’s most LGBT-friendly country, admitting use of cannabis or psychedelics carries a big social stigma (Psymposia)

Muuten varsin vapaamielisessä Ruotsissa on vahvana linjauksena pyrkimys yhteiskunnan täyteen huumeettomuuteen. Vahvana tekijänä tässä on näkemys huumeista asiana, joka ei yksinkertaisesti kuulu ruotsalaiseen kulttuuriin, mikä on ristiriidassa sen kanssa, miten valmiita Ruotsissa yleisesti ollaan ottamaan vaikutteita muualta. Kirjoittajan mukaan Ruotsissa on paljon helpompaa tulla kaapista seksuaalivähemmistön edustajana kuin huumeita käyttävänä.


-~-


Nämä linkkiesittelyt hakevat vielä tarkkaa muotoaan, joten jos tulee mieleen parannusehdotuksia tai muuta palautetta, kirjoita ihmeessä kommentti tai yksityisviesti. Myös juttuehdotuksia otetaan vastaan. Avartavaa päivänjatkoa.

 
--–-- - - - - - --–--


Viesti Psykedeliön ylläpitäjältä:

Jos haluat edistää psykedeeleihin liittyvää,
laadukasta ja kiihkotonta tiedonvälitystä,
yksi keino siihen on tukea aihepiirin parissa tekemääni työtä 
joukkorahoituskampanjani kautta.
Lisätietoa tästä linkistä.

Kiitos!


--–-- - - - - - --–--