Tuesday, October 20, 2015

Norjalainen asianajaja lupaa ilmaista lakitukea psilosybiinisienten keräämisestä syytetyille

Alkuperäinen artikkeli (käännetty google translaten englannintaman artikkelin kautta; alkuperäisteksti norjaksi): Elden-jurist forsvarer fleinsopp-brukere gratis, Dabladet.no, 05.10.2015

"Keskittyminen silokkien poimijoiden rankaisemiseen halventaa kaltoinkohdeltuja lapsia"

Poliisi vangitsi lokakuun alussa sieniä poimineen naisen Norjan Eidsvollissa. Tämä sai Elden -lakifirman asianaja Inger Zadigin tarjoamaan apuaan.

"Ei ole hyväksyttävää, että poliisi jahtaa rauhallisia sientenkerääjiä metsissä [olkoonkin, etteivät silokit pääsääntöisesti kasva metsissä --suom. huom.] samanaikaisesti kun väkivaltarikoksia jää selvittämättä "resurssipulan" vuoksi", Zadig kirjoittaa Facebook-päivityksessään, jota on tätä kirjoitettaessa tykätty jo lähes 3,000 kertaa ja jaettu yli 600 kertaa.

"Pro bono" 

Zadig toteaa, että sienestäjien jahtaamisen priorisointi "tekee pilkkaa lasten oikeuksista" sekä kansalaisten vaatimuksista liittyen resurssien oikeudenmukaiseen ohjamiseen.

Närkästyksensä innoittamana hän ilmoitti tarjoavansa lakiapua ihmisille, joille on tullut psilosybiinisienten poiminnasta lakiseuraamuksia:

"Kuka tahansa, joka on suippumadonlakkien poimimisesta johtuen joutunut ongelmiin virkavallan kanssa voi ottaa minuun yhteyttä. Lupaan puolustaa syytettyjä oikeudessa pro bono."

Dagbladet-lehden haastattelussa hän selittää, että pro bono tarkoittaa tässä tapauksessa ilmaista, ja että hän hoitaa tapauksia vapaa-ajallaan. Ei liene ihme, että hän kertoo saaneensa jo "valtavan määrän yhteydenottoja".

"Kyse ei ole huumekaupasta"

Zadig reagoi, koska sientenpoimijoihin keskittyminen vie resursseja tärkeiltä asioilta.

Sama kritiikki yltää poliisin lisäksi muihinkin toimijoihin, esimerkiksi oikeusistuimiin ja rangaistuslaitoksiin. Hän myös huomauttaa, että sientenpoimijoita pidättävillä poliiseilla ei ole syytä olettaa paljastavansa yksittäisiä kerääjiä pidättämällä rikollisjärjestöjä, toisin kuin jos kohteena olisivat vaikkapa kokaiinia hallussapitäneet [vaikkakin voidaan myös kysyä, onko yksittäisten kokaiininkäyttäjienkään lähestyminen kriminaalipolitiikan keinoin, tarkoituksena saada sen avulla haaviin isompia tekijöitä, moraalisesti ja rationaalisesti ajateltuna perusteltua, ottaen huomioon ne niin yksilöihin kuin yhteisöihinkin kohdistuvat haittavaikutukset, joita tavallisten käyttäjien rankaisemisella tuppaa olemaan --suom. huom.].

"Psilosybiinisieniin ei liity salakuljetusta tai muita rikollisuuden lieveilmiöitä. Ne luokitellaan eri päihdeaineiden vaarallisuutta arvioivissa selvityksissä johdonmukaisesti vähiten vaarallisten aineiden joukkoon," hän toteaa.

Hänen mielestään poliisin voimavarojen keskittäminen pieniin huumerikoksiin lähettää vääränlaisia signaaleja etenkin, kun poliisin resurssipulasta puhutaan jatkuvasti.

"Käytännöt eivät perustu faktatietoon"

Zadigin näkemyksen mukaan poliisien toiminta ja huumausainelait ohjaavat ihmisiä käyttämään psilosybiinisienten sijaan haitallisempia aineita, esim. alkoholia, mitä hän pitää surullisena. [Myös psilosybiinisienillä on potentiaaliset (lähinnä psyykkiset) haittavaikutuksensa, jotka on pääsääntöisesti estettävissä oikeanlaisella valmistautumisella. --suom. huom.]

"Päihdepolitiikka ei perustu faktatietoon ja tutkimuksiin," sanoo Zadig, jolle on kirjoituksensa myötä lähetetty jo kymmeniä sienten poiminnan lakiseuraamuksiin liittyviä kysymyksiä. Hänelle on tullut myös asiaan liittyviä työtarjouksia.

Asianajajan kannanotto on löytänyt yleisönsä: Hänelle on kirjoituksensa jälkeen lähetetty Facebookissa jo parisen sataa kaveripyyntöä.

Romeriken poliisilaitokselta ei onnistuttu tavoittamaan ketään haastateltavaksi artikkelia varten.

HALLDOR HUSTADNES

No comments:

Post a Comment