Tuesday, October 20, 2015

Norjalainen asianajaja lupaa ilmaista lakitukea psilosybiinisienten keräämisestä syytetyille

Alkuperäinen artikkeli (käännetty google translaten englannintaman artikkelin kautta; alkuperäisteksti norjaksi): Elden-jurist forsvarer fleinsopp-brukere gratis, Dabladet.no, 05.10.2015

"Keskittyminen silokkien poimijoiden rankaisemiseen halventaa kaltoinkohdeltuja lapsia"

Poliisi vangitsi lokakuun alussa sieniä poimineen naisen Norjan Eidsvollissa. Tämä sai Elden -lakifirman asianaja Inger Zadigin tarjoamaan apuaan.

"Ei ole hyväksyttävää, että poliisi jahtaa rauhallisia sientenkerääjiä metsissä [olkoonkin, etteivät silokit pääsääntöisesti kasva metsissä --suom. huom.] samanaikaisesti kun väkivaltarikoksia jää selvittämättä "resurssipulan" vuoksi", Zadig kirjoittaa Facebook-päivityksessään, jota on tätä kirjoitettaessa tykätty jo lähes 3,000 kertaa ja jaettu yli 600 kertaa.

"Pro bono" 

Zadig toteaa, että sienestäjien jahtaamisen priorisointi "tekee pilkkaa lasten oikeuksista" sekä kansalaisten vaatimuksista liittyen resurssien oikeudenmukaiseen ohjamiseen.

Närkästyksensä innoittamana hän ilmoitti tarjoavansa lakiapua ihmisille, joille on tullut psilosybiinisienten poiminnasta lakiseuraamuksia:

"Kuka tahansa, joka on suippumadonlakkien poimimisesta johtuen joutunut ongelmiin virkavallan kanssa voi ottaa minuun yhteyttä. Lupaan puolustaa syytettyjä oikeudessa pro bono."

Dagbladet-lehden haastattelussa hän selittää, että pro bono tarkoittaa tässä tapauksessa ilmaista, ja että hän hoitaa tapauksia vapaa-ajallaan. Ei liene ihme, että hän kertoo saaneensa jo "valtavan määrän yhteydenottoja".

"Kyse ei ole huumekaupasta"

Zadig reagoi, koska sientenpoimijoihin keskittyminen vie resursseja tärkeiltä asioilta.

Sama kritiikki yltää poliisin lisäksi muihinkin toimijoihin, esimerkiksi oikeusistuimiin ja rangaistuslaitoksiin. Hän myös huomauttaa, että sientenpoimijoita pidättävillä poliiseilla ei ole syytä olettaa paljastavansa yksittäisiä kerääjiä pidättämällä rikollisjärjestöjä, toisin kuin jos kohteena olisivat vaikkapa kokaiinia hallussapitäneet [vaikkakin voidaan myös kysyä, onko yksittäisten kokaiininkäyttäjienkään lähestyminen kriminaalipolitiikan keinoin, tarkoituksena saada sen avulla haaviin isompia tekijöitä, moraalisesti ja rationaalisesti ajateltuna perusteltua, ottaen huomioon ne niin yksilöihin kuin yhteisöihinkin kohdistuvat haittavaikutukset, joita tavallisten käyttäjien rankaisemisella tuppaa olemaan --suom. huom.].

"Psilosybiinisieniin ei liity salakuljetusta tai muita rikollisuuden lieveilmiöitä. Ne luokitellaan eri päihdeaineiden vaarallisuutta arvioivissa selvityksissä johdonmukaisesti vähiten vaarallisten aineiden joukkoon," hän toteaa.

Hänen mielestään poliisin voimavarojen keskittäminen pieniin huumerikoksiin lähettää vääränlaisia signaaleja etenkin, kun poliisin resurssipulasta puhutaan jatkuvasti.

"Käytännöt eivät perustu faktatietoon"

Zadigin näkemyksen mukaan poliisien toiminta ja huumausainelait ohjaavat ihmisiä käyttämään psilosybiinisienten sijaan haitallisempia aineita, esim. alkoholia, mitä hän pitää surullisena. [Myös psilosybiinisienillä on potentiaaliset (lähinnä psyykkiset) haittavaikutuksensa, jotka on pääsääntöisesti estettävissä oikeanlaisella valmistautumisella. --suom. huom.]

"Päihdepolitiikka ei perustu faktatietoon ja tutkimuksiin," sanoo Zadig, jolle on kirjoituksensa myötä lähetetty jo kymmeniä sienten poiminnan lakiseuraamuksiin liittyviä kysymyksiä. Hänelle on tullut myös asiaan liittyviä työtarjouksia.

Asianajajan kannanotto on löytänyt yleisönsä: Hänelle on kirjoituksensa jälkeen lähetetty Facebookissa jo parisen sataa kaveripyyntöä.

Romeriken poliisilaitokselta ei onnistuttu tavoittamaan ketään haastateltavaksi artikkelia varten.

HALLDOR HUSTADNES



Suomentajan kommentti:

Mistä löytyvät Suomen Zadigit? Oletko sinä lakiasiantuntija? (Tai tunnetko sellaisia? Jos, niin linkkaa tämä blogaus heille!) Haluatko tarjota tarvitseville tukeasi päihdelainsäädännön tulkitsemisen tai muunlaisen aihepiiriin liittyvän konsultaation alueella? Kiinnostaisiko ottaa aiheeseen julkisesti kantaa tai neuvoa tarvitsevia yksityisesti? Kaikenlaiselle avulle on tarvitsijoita! Ota yhteyttä Psykedeliöön joko laittamalla Psykedeliön FB-sivun kautta privaviesti tai mailaamalla aukikco@gmail.com niin keskustellaan mahdollisuuksista!

Wednesday, October 7, 2015

Ohjeita rankalla tripillä olevan auttamiseen

Artikkeli on suomennos Fest300:n tekstistä How to Help Someone Who's Tripping Out at a Festival, 17.07.2015


Festariseikkailut johtavat ajoittain tilanteeseen, jossa kanssaihmisesi läpikäy vaikeaa psykedeelikokemusta. Älä hylkää apua tarvitsevaa – hyvien festarien henki muodostuu keskinäisestä huolenpidosta. Jos vaikuttaa siltä, että ihminen on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä ottaa välittömästi yhteyttä tapahtuman turvahenkilökuntaan. Laupiaan samarialaisen on turha asettaa itseään fyysiseen vaaraan.

Hukassaolevan tai hämmentyneen tukemiseen on hyviä keinoja. Yksi mahdollisuus on harkita hänen saattamistaan ensiapu- tai hoivateltalle. Jos koet kuumottavaksi ajatuksen tästä mahdollisesti seuraavista ongelmista, tsekkaa kolumni Ask The Festival Lawyer [joskin on syytä huomioida, että eri maiden lainsäädännön yksityiskohdat poikkeavat toisistaan --suom. huom.]. Monet ammattilaiset tarjoavat tuomitsematonta apua ja tukea. Monilta festivaaleilta löytyy lisäksi erityisiä hoivatiloja vaikeissa tiloissa oleville. Kalifornian Santa Cruzista ponnistava The Zendo Project esittelee Psykedeeliavun neljä peruspilaria (Four Pillars of Psychedelic Support), joita voi hyödyntää mikäli muuta apua ei ole saatavilla. Seuraava teksti perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin Zendo Projectin vapaaehtoistyöntekijänä Costa Rican Envision-festareilla.

1. Luo turvallinen tila


Festivaaliympäristöt suunnitellaan kiihottamaan aisteja: Massiivinen äänentoisto, räiskyvä valaistus ja yleinen kakofonia luovat puitteet surrealistiselle ihmemaaseikkailulle. Mikäli meininki kuitenkin alkaa käydä liian intensiiviseksi, aistiärsykkeiden paljous saattaa voimistaa ahdistusta. Zendo on suunniteltu rauhalliseksi ja viihtyisäksi tilaksi. Fyysisen turvallisuuden lisäksi vieraan on myös emotionaalisessa mielessä koettava olonsa turvatuksi, jossa olennaista osaa näyttelee hoivatilassa työskentelevien tuomitsematon ja tervetulleeksi toivottava asenne.

Tällaisen turvajärjestelmän keskeiset elementit tunnetaan myös käsiteparina "set" ja "setting" – sisäinen tila ja puitteet.

MAPSin haittojenvähentämiskoordinaattori, holistinen psykoterapeutti ja Zendo-projektia Envision-festivaaleilla vetänyt Sara Gael kertoo: "'Sisäinen tila' kattaa emotionaalisen tilan ja mielialan, pohjalla vaikuttavan psyykkisen terveydentilan, stressin ja yksilön kehitysasteen. 'Puitteet' puolestaan viittaa ulkoisiin olosuhteisiin, joihin kuuluvat mm. sijainti, seura, annostus ja aineiden väliset vuorovaikutukset."

Gael korostaa, että set ja setting vaikuttavat toisiinsa. Kun sitterit (auttajat, hoivaajat, läsnäolijat) ottavat vieraan sisäisen tilan ja puitteet huomioon, on mahdollista luoda turvajärjestelmä, joka on räätälöity juuri kyseisen yksilön tarpeisiin, minkä seurauksena kokemukselle on mahdollista antautua, vaikka siihen liittyisi epämukavuutta tai pelkoa.

2. Läsnäoloa, ei ohjausta


Suoran väliintulon sijaan sitterin tavoitteena on tehdä tilaa luonnolliselle paranemisprosessille. Tyypillisiä tukikeinoja ovat esimerkiksi ohjaaminen rauhalliseen hengitykseen, rohkaisu, peilaaminen ja vakuuttaminen siitä, että kokemus on ok hyväksyä sellaisenaan. On tärkeää välttää asettumasta kokijan ja hänen kokemuksensa väliin.

MAPSin How to Work With Difficult Psychedelic Experiences -oppaassa todetaan: "Ihmisillä on tapana tyrkyttää tietämystään, viisauttaan ja oivalluksiaan. Auttajan on syytä luopua kaikesta toisen kokemukseen liittyvästä tiedosta [sillä edellytyksellä, että tämän fyysinen turvallisuus on varmistettu --suom. huom], ja sen sijaan vain olla läsnä, kuunnella ja havainnoida."

Tulisiko sitterin sitten jäykästi välttää kaikenlaista vuorovaikutusta?

"Lempeästä rohkaisusta tai kokemuksen rakentavasta tulkinnasta voi olla hyötyä", selittää Zendon vapaaehtoiskoordinaattori Chelsea Rose. "Käyttämämme tukimenetelmät tukevat prosesseja, joita vieraan sisällä on jo käynnissä, ja voimistavat hänen käsitystään kokemuksensa hyväksyttävyydestä.

3. Kohti, ei poispäin.


Vieraat läpikäyvät luontaista prosessia, minkä vuoksi psykedeelimatkaa ei pyritä ennenaikaisesti keskeyttämään; sitterien tehtävä on antaa vieraalle tilaa kokea koettavansa mahdollisimman turvallisissa ja viihtyisissä olosuhteissa.

MAPSin haittojenvähentämistyön johtaja ja Zendo Projectin perustajajäsen Linnae Pontén toistaa mantraa "Luota. Anna mennä. Ole avoin. Hengitä. Antaudu."

Ponté kertoo, että kun menneisiin traumoihin liittyviä muistoja nousee pintaan (kuten psykedeelien vaikutuksesta toisinaan tapahtuu), olosuhteet, jotka tarjoavat tilaa kivun ja kärsimyksen turvalliseen kokemiseen voivat olla paranemisprosessissa keskeinen tekijä. Sitterin on tiedostettava, että psykedeelikokemuksen aikana pintaannousevat tunnetilat ovat usein voimakkaan latautuneita, ja voivat tuoda ihmisen tajuntansa rajoille.

"Tehtävänämme ei ole puuttua asioihin, vaan luottaa trippaajan sisäiseen prosessiin ja esiinnouseviin asioihin sekä käynnissä olevan tilan väliaikaisuuteen", Ponté jatkaa. "Vaikeita tunnetiloja tukahdutetaan monesti erilaisilla lääkeaineilla ja käyttäytymismalleilla. Tarjoamme vieraillemme jotain muuta: mahdollisuuden kohdata epämukavuutta ja tutkia sen juuria."

4. Vaikea ei tarkoita huonoa


Asennoituminen vaikeaan psykedeelikokemukseen "huonona" voi tuottaa ahdistusta ja yleistä epämukavuutta. Sara Gael selittää: "Käsitteet 'huono trippi' tai 'paha matka' liittyvät vanhentuneisiin, haitallisiin käsityksiin ja menetelmiin, joilla haastavia kokemuksia usein lähestytään (mukaanlukien sairaalareissut tai virkavallan puuttuminen asiaan). Ajatuksena on, että vaikea kokemus on pyrittävä keskeyttämään, mikä saattaa synnyttää trippaajalle käsityksen, että jotain on pielessä, tai että tilanne on vaarallinen. Tällä tavoin toimiminen monesti vaikeuttaa tai kärjistää tilannetta."

Kokemus saattaa olla äärimmäinen ja pelottava. On kuitenkin selvää, että useimmissa tapauksissa pyrkimys kokemuksen keskeyttämiseen on toimintamallina huonoimmasta päästä. [Suomentajan lisäys: Tutkimusmateriaalin perusteella[1] voidaan todeta, että merkittävä osa terapeuttisista, pitkäaikaisia hyötyjä tuottavista psykedeelikokemuksista sisältää tilapäistä ahdistusta. Ahdistus voi olla merkittävä osa paranemisprosessia.]


Tätä artikkelia laajempia ohjeita intensiivistä psykedeelikokemusta läpikäyvien auttamiseen löytyy hiljattain kootusta The Manual of Psychedelic Support -oppaasta, joka on kirjoitettu tutkijoiden, taiteilijoiden, psykiatrien, terapeuttien, psykonauttien ja festivaalijärjestäjien yhteistyönä, ja on vapaassa jaossa Creative Commons -lisenssillä.

Teksti: Eamon Armstrong
Kuvat: Zendo Project

Tutkimusviitteet:
[1] Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance, 2006



Suomentajan kommentti: Suomessa tämäntyyppistä työtä tekee Bilehoiva Kotilo.